Muista minut
 

 

 Yhteistyössä
emotr.jpg eulippu.jpg

verticillios, vissnessjuka
Verticillium dahlie ja Verticillium albo-atrum

Tuntomerkit:   Perunan juurieritteiden houkuttelemina taudinaiheuttaja tunkeutuu juuren kärjen kautta johtosolukkoon. Juuren johtosolukoissa sienet tuottavat itiöitä, joiden välityksellä tauti leviää versoon. Johtosolukoiden vioittuessa kasvin lehdet kellastuvat järjestelmällisesti alalehdistä ylöspäin. Yleensä lehdykät kellastuvat ensin lehden toiselta puolelta. Myös kasvin näivettyminen alkaa yleensä toispuoleisesti. Varren ja mukulan johtosolukot saattavat ruskistua. Samanlaisia oireita aiheuttavat myös kuivuus, kuumuus ja lievä paleltuminen. Ankarissa tapauksissa mukuloiden mallon väri voi napapäästä alkaen muuttua.

Leviämistapa:   Ellei tautia ennestään ole lohkolla, Verticillium –sienet leviävät joko maan mukana tai tartunnan saaneissa mukuloissa. Siemenestä tulevan tartunnan merkitystä suhteessa maatartuntaan ei ole selvitetty.

Esiintyminen ja merkitys:  Näivetystautia aiheuttaa kaksi Verticillium –sukuun kuuluvaa sientä. V. dahliae säilyy maassa rihmastopahkoina ja V. albo-atrum rihmastona. Verticillium- lajeja lienee pieninä pitoisuuksina kaikissa viljelymaissa. Ne yleistyvät tuhokynnyksen ylittävälle tasolle hyvin nopeasti, jos arkaa isäntäkasvia, kuten perunaa, viljellään liian usein samalla paikalla. Peruna ei välttämättä kärsi taudista pahastikaan saastuneessa maassa, elleivät lämpö- ja kosteusolot ole otolliset epidemialle.

Suomessa näivetystautia esiintyy perunapelloilla joka kesä. Tavallisesti yksittäisiä sairaita kasveja  on harvakseltaan kasvustoissa. Viime vuosina tauti on paikoin yleistynyt keskittyneen perunanviljelyn ja yhä lämpimämpien kesien vuoksi. Poikkeuksellisen lämpiminä kesinä siitä voikin tulla kasvustoja pahasti vioittava vitsaus. Pahimmillaan tauti saattaa verottaa jopa 25 prosenttia sadosta.

Torjunta: V. dahliae säilyy maassa yli 10 vuotta ja V. albo-atrum 3 - 5 vuotta. Saastuneellakin lohkolla voidaan hyvällä viljelykierrolla estää taudin lisääntyminen tuhokynnyksen ylittävälle tasolle, jos kyseessä on V. albo-atrum. Molemmilla lajeilla on kuitenkin myös muita isäntiä. Esimerkiksi V. dahliae löytyy yleisesti viljojen juurista.

Onneksi kaikki Verticillium- rodut eivät kuitenkaan pysty aiheuttamaan tautia perunalla. Vielä ei ole kovin paljon tietoa perunaan erikoistuneen rodun muista isännistä. Suomessa käytettävien lajikkeiden kestävyydestä näivetystautia vastaan ei ole tietoa. Näivetystaudin kemiallinen torjunta maasta ei ole Suomessa sallittua. Se ei olisi edes taloudellisesti kannattavaa.

Muistuttavia tauteja: Perunaseitin kasvusto-oireet, tyvimätä, varsikuolio

Teksti ja kuvat: Asko Hannukkala, MTT 2004

Takaisin_etusivulle

verticillium 1p2
Vertillium 1

Kasvustovertic
Kasvustovertic

mikrosklerootiot p2
Mikrosklerootio

verticillium lakastumis 002
Verticillium lakastumis 002

411525
Ruskistuneet johtosolukot

latvarutto
Vertailun vuoksi Latvarutto

Klikkaamalla haluamaasi kuvaa saat siitä suurennuksen uuteen ikkunaan. Lataaminen voi kestää, kuvan tarkkuudesta riippuen, muutamia minuutteja.